Ajattelen usein, että opiskelijan arki on täynnä muuttuvia tähtikuvioita: uusia aineita, vaihtuvia kavereita, lukujärjestyksiä, jotka elävät omaa elämäänsä. Mutta Otava on aina siellä — pienenä tuttuna merkkinä pohjoisella taivaalla.
Se on kuin koulun vanha kivijalka — tai opettaja, joka ei vaihdu joka vuosi. Ei loista kirkkaimpana, mutta sen tunnistaa aina. Seitsemän tähteä, kauha tai vaunu, tarinoita Kalevalasta asti. otava oppilaaan maailma
Kun katson illalla taivaalle, sama Otava seisoo siellä kuin lapsuudessani. Se ei ole koskaan kiireinen, ei stressaa kokeista tai unohda tehtäviä. Se vain on. Ja jotenkin juuri se tekee siitä tärkeän osan oppilaan maailmaa. mutta sen tunnistaa aina. Seitsemän tähteä
Oppilaan maailmassa on paljon sellaista, mikä jännittää, painaa tai hämmentää. Mutta Otava ei kysy arvosanoja. Ei moiti myöhästyneistä palautuksista. Se vain levittää hiljaa valoaan yli koko taivaankannen. kauha tai vaunu